On aika koittaa tutkia Nompparellin näkö. Sairaalassa silmäklinikalla näönkuntoutusyksikössä on saman katon alla vaikka ja mitä. Siinä tapaamisessa on taas hengästyttävä paletti. On sosiaakityöntekijän, optikon, silmälääkärin ja näönkäytön ohjaajan kanssa tapaamista,näön tutkimista, silmälasien kokeilemista, fysioterapeutin tapaamista...
Optikolla on käytössään perinteiset lasit irtolinsseillä ja muut Optikolta tutut välineet. Lisäksi hänellä on uusi hieno tuttavuus. Kone joka mittaa silmästä itsestään näöntarkkuuden hyvinkin tarkasti. Suurin ongelma tuossa laitteessa on kuulemma saada mitattua yhtä aikaa molemmista silmistä näkö. Nompalla tosin yksisilmäisenä tuo mittaus on kuulemma huomattavasti helpompaa. Näkö saadaankin mitattua ja näkö on huomattavasti oletettua parempi. On kuitenkin selvää, että jotain ongelmaa tullaan näön kanssa vielä kokemaan. Tällä hetkellä näkö on normaali, mutta päädymme kokeilemaan silmälaseja pienelle ihmiselle hetkittäisiksi avuiksi. Pienet lähellä olevat esineet huomattiin niin paljon paremmin laseilla.
Käymme tervehtimässä silmälääkäriä. Pikaisella tapaamisella hänen kanssaan ei mitään uutta tullut esille ja sovimmekin uudet treffit vuoden päähän.
Saamme näönkäytön kuntoutusohjaajalta pinon hyviä neuvoja leluista kirjoista vaatteista verhoista yms Nompparellille. Millä toisaalta houkutella käyttämään näköä ja toisaalta taas stimuloida lapsen aisteja. Jäämme hänenkin kanssaan odottamaan kasvamista ja kävelemään oppimista. Sitten aletaan miettimään tarvitaanko liikkumiseen apuvälineitä tai tarviiko jotain erikoista ottaa huomioon.
Moni kysymys saa vastauksen, varmastikin yhtä monta jää vastaamatta ja lisää herää ajan kanssa. Tästä on kumminkin hyvä jatkaa ja alkaa rakentamaan pientä elämää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti